PÄÄKIRJOITUS

12.7.2007 - Kuukausikatsaus

Säännöllisten taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti 5.7.2007 pitämässään kokouksessa jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. EKP:n neuvoston 6. kesäkuuta tekemän koronnostopäätöksen jälkeen saadut tiedot ovat entisestään vahvistaneet perusteluja, joiden nojalla korkoja päätettiin tuolloin nostaa. Tiedot ovat myös vahvistaneet, että keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin liittyy yhä inflaation kiihtymisen riskejä. Euroalueen myönteisessä taloudellisessa tilanteessa EKP:n rahapolitiikka on vielä melko elvyttävää. Yleinen rahoitustilanne on edelleen suotuisa, rahan määrän ja luotonannon kasvu on erittäin voimakasta ja euroalueella on runsaasti likviditeettiä. Jatkossakin on perusteltua toimia päättäväisesti ja ajoissa hintavakauden turvaamiseksi keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa edelleen tarkasti kaikkea kehitystä varmistaakseen, että hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavat riskit eivät pääse toteutumaan ja että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät euroalueella lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin. Odotusten ankkuroiminen on edellytyksenä sille, että rahapolitiikalla voidaan jatkuvasti tukea kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.

Taloudellisen analyysin perusteella tuoreimmat tiedot ja kyselytutkimusten tulokset ovat edelleen yleisesti ottaen myönteisiä. Tämä tukee näkemystä, että euroalueen talouskasvu jatkui vuoden 2007 toisella neljänneksellä vakaana EKP:n neuvoston perusskenaarion mukaisesti.

Keskipitkän aikavälin talousnäkymät ovat edelleen suotuisat, ja euroalueella on edellytykset tasaiseen talouskasvun jatkumiseen. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jakautunut alueellisesti aiempaa tasapainoisemmin ja pysyy hienoisesta hidastumisestaan huolimatta vankkana. Euroalueen ulkopuolinen kehitys siis tukee yhä euroalueen vientiä. Myös euroalueen kotimaisen kysynnän odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana. Investoinnit jatkunevat runsaina ja saavat tukea suotuisana pysyvästä yleisestä rahoitustilanteesta, yritysten vahvasta tuloskasvusta, taseiden uudelleenjärjestelyistä sekä pitkään jatkuneesta yritysten tehokkuuden paranemisesta. Käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys tukenee kulutusta työmarkkinatilanteen parantuessa entisestään.

Näihin myönteisiin talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit ovat lyhyellä aikavälillä jokseenkin tasapainossa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä riskit painottuvat edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan ja liittyvät pääasiassa euroalueen ulkopuolisiin tekijöihin. Riskit liittyvät erityisesti pelkoihin protektionismipaineiden lisääntymisestä, öljyn hinnan mahdolliseen uuteen nousuun, mahdollisiin rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin muutoksiin sekä huoliin, että maailmantalouden tasapainottomuuksista voisi aiheutua hallitsemattomia kehityskulkuja.

Hintakehityksestä voidaan todeta, että Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuoden 2007 kesäkuussa 1,9 % eli sama kuin edeltävinä kuukausina. Vuotuisen inflaatiovauhdin lyhyen aikavälin kehitys määräytyy jatkossakin pitkälti energian hinnan vallitsevan sekä aikaisemman kehityksen perusteella. Energian hintojen viimevuotisten heilahtelujen vuoksi vertailuajankohdan vaikutus on merkittävä. Öljyn nykyhinnan ja öljyn hintojen nousevan futuurikäyrän perusteella vuotuinen inflaatiovauhti todennäköisesti hidastuu lähikuukausina vain hienokseltaan ja nopeutuu jälleen merkittävästi vuoden loppua kohti.

Rahapolitiikan kannalta oleellisella keskipitkällä aikavälillä hintavakausnäkymiin liittyy yhä inflaation kiihtymisen riskejä. Riskit liittyvät ennen kaikkea euroalueen sisäiseen kehitykseen. Kapasiteetin käyttöasteen ollessa korkea euroalueen taloudessa ja työmarkkinoiden kohentumisen jatkuessa ilmaantuu rajoitteita, jotka voisivat johtaa erityisesti odotettua voimakkaampaan palkkakehitykseen. Lisäksi tällaisessa tilanteessa hinnoitteluvoima saattaa lisääntyä niillä markkinalohkoilla, joilla kilpailu on vähäistä. Tällaisesta kehityksestä aiheutuisi merkittäviä hintavakautta uhkaavia inflaation kiihtymisen riskejä. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että kaikki osapuolet kantavat vastuunsa. Erityisesti palkkasopimusten tulisi olla kyllin eriytettyjä, jotta niissä otettaisiin huomioon hintakilpailukyky, monissa talouksissa korkeana pysynyt työttömyys ja alakohtainen tuottavuuden kehitys. EKP:n neuvosto korostaa, että on tärkeää välttää sellaista palkkakehitystä, joka aiheuttaisi lopulta inflaatiopaineita ja heikentäisi kaikkien euroalueen kansalaisten ostovoimaa. Inflaation kiihtymisen riskejä aiheutuu myös ennakoitua suuremmista hallinnollisesti säänneltyjen hintojen ja välillisten verojen korotuksista sekä mahdollisesta suhdanteita myötäilevästä finanssipolitiikasta joissakin maissa. Euroalueen ulkopuolisista tekijöistä inflaation kiihtymisen riskejä aiheuttaa mahdollisuus, että öljyn hintaan voisi tulla uusia odottamattomia korotuksia.

Rahatalouden analyysi vahvistaa, että hintavakauteen kohdistuu yhä inflaation kiihtymisen riskejä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Rahan määrän trendikasvu pysyy vahvana tilanteessa, jossa likviditeettiä on jo entuudestaan runsaasti. Rahan määrän vahvana jatkuva kasvu näkyy M3:n nopean kasvun jatkumisena. Toukokuussa M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli jo 10,7 %. Myös luotonannon kasvu on edelleen nopeaa. Rahan määrän ja luotonannon vahvaan kasvuun vaikuttavat muun muassa suotuisa rahoitustilanne ja vakaa talouskasvu.

Rahapolitiikan kannalta olennaista rahan määrän ja luotonannon trendikasvua määritettäessä ja arvioitaessa on tärkeää, että ei kiinnitetä liikaa huomiota lyhytaikaisiin vaihteluihin ja sellaisiin kehityskulkuihin, joka aiheutuvat todennäköisesti tilapäisiksi osoittautuvista muutoksista tuottokäyrän muodossa ja ulkoisissa tekijöissä. Useat merkit viittaavatkin siihen, että lyhyiden korkojen nousu vaikuttaa jo rahan määrän kehitykseen, vaikkei se olekaan vielä merkittävästi hillinnyt rahan määrän ja luotonannon vahvaa trendikasvua. Lyhyiden korkojen nostot ovat esimerkiksi osaltaan rauhoittaneet suppean raha-aggregaatin M1:n kasvua viime vuosineljänneksillä. Samoin yksityiselle sektorille myönnettyjen luottojen vuotuinen kasvuvauhti on osoittanut merkkejä vakaantumisesta vuoden 2006 puolivälistä lähtien, vaikka se onkin edelleen yli 10 %. Luotonannon kasvu on vakaantumassa entistä laaja-alaisemmin, kuten yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjen luottojen kehitys osoittaa. Kotitalouksille myönnettyjen luottojen kasvun vakaantumisessa näkyy myös asuntojen hintojen nousun jonkinasteinen rauhoittuminen, joskin asuntojen hintojen nousu on euroalueella keskimäärin edelleen nopeaa.

Kun otetaan huomioon rahan määrän ja luotonannon jatkuva voimakas kasvu, merkit viittaavat selvästi siihen, että hintavakauteen kohdistuu inflaation kiihtymisen riskejä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Euroalueella on runsaasti likviditeettiä rahan määrän kasvettua vankasti useiden vuosien ajan. Tällaisessa tilanteessa rahatalouden kehitystä on seurattava jatkossakin erittäin tarkasti, varsinkin kun talous kasvaa ja kiinteistömarkkinoiden kehitys on yhä vahvaa.

Hintakehitystä tarkasteltaessa on siis tärkeää, ettei huomio kiinnity yksinomaan lyhyen aikavälin inflaatiovaihteluihin. Rahapolitiikan kannalta olennainen tarkastelujakso on keskipitkä aikaväli. Keskipitkällä aikavälillä hintavakautta uhkaavat inflaation kiihtymisen riskit liittyvät erityisesti kehitykseen euroalueella. Kapasiteetin käyttöasteen ollessa korkea ja työmarkkinoiden kohentumisen jatkuessa ilmaantuu rajoitteita, jotka voisivat johtaa erityisesti palkkojen ja voittomarginaalien odotettua voimakkaampaan kehitykseen. Rahan määrän ja luotonannon kasvun ollessa erittäin voimakasta tilanteessa, jossa likviditeettiä on jo entuudestaan runsaasti, taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulosten vertaileminen tukee arviota, jonka mukaan hintavakauteen kohdistuu yhä inflaation kiihtymisen riskejä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti kaikkea kehitystä varmistaakseen, että hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavat riskit eivät pääse toteutumaan ja että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät euroalueella lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin. Jatkossakin on perusteltua toimia päättäväisesti ja ajoissa hintavakauden turvaamiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikan alalla EKP:n neuvosto panee huolestuneena merkille, että useissa maissa esiintyy paineita joustaa aiemmin asetetuista julkisen talouden vakauttamistavoitteista. Nykyisessä yleisesti ottaen suotuisassa taloustilanteessa on erittäin tärkeää, että kaikki hallitukset noudattavat vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä julkisen talouden vakauttamisesta taloudellisesti hyvinä aikoina ja että kaikki kyseiset maat täyttävät euroryhmän kokouksessa Berliinissä 20.4.2007 antamansa sitoumukset. Kuten Berliinissä sovittiin, suotuisaa taloussuhdannetta hyödyntämällä useimmat euroalueen maista voisivat saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuonna 2008 tai 2009, ja kaikkien maiden tulisi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa viimeistään vuonna 2010. Näiden sitoumusten tulisi näkyä vuoden 2008 budjettisuunnitelmissa, jotta ei toistettaisi hallitusten aiempia virheitä eli jätettäisi korjaamatta julkisen talouden rahoitusasemia taloudellisesti hyvinä aikoina. EKP:n neuvosto pitää myönteisenä, että Ecofin-neuvosto korostaa sellaisten toimien merkitystä, joilla parannetaan julkisen talouden tilaa ja tehokkuutta.

Rakenneuudistusten saralla EKP:n neuvosto tukee varauksetta kaikkia toimia, joilla parannetaan työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista EU:n jäsenvaltiot totesivat, että hyvin toimivat sisämarkkinat säilyvät Lissabonin ohjelman keskeisenä osana ja että niihin sisältyvät neljä vapaan liikkuvuuden periaatetta vahvistavat Euroopan unionin kilpailukykyä. Siksi jäsenvaltioiden tärkein tavoite on, että sisämarkkinat toteutuvat ja erityisesti että rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen syvenee, kilpailu energiamarkkinoilla on tehokasta ja palveludirektiivi pannaan täytäntöön. Kilpailun lisääntyminen markkinoilla ja maidenvälisten esteiden väheneminen hyödyttävät kuluttajia, koska niiden ansiosta hinnat alenevat ja tuotevalikoimat laajenevat. Yrityksille hyödyt ilmenevät tehokkuuden ja dynaamisuuden lisääntymisenä sekä kykynä selviytyä entistä paremmin talouden häiriöistä ja kohdata globalisaation asettamat haasteet ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Vapaaseen kilpailuun perustuvan markkinatalouden periaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää pyrittäessä edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista pitkällä aikavälillä, vahvistamaan euroalueen kykyä selviytyä talouden sokeista ja tukemaan hintavakauden ylläpitämistä euroalueella. Nämä tavoitteet vahvistettiin Eurooppa-neuvoston viime kokouksessa, jossa EU:n jäsenvaltioiden johtajat sopivat uuden pöytäkirjan liittämisestä perussopimuksiin hallitustenvälisen konferenssin yhteydessä. Pöytäkirjassa korostetaan, että sisämarkkinat, joilla kilpailun vääristymiä ei pääse syntymään, ovat välttämätön edellytys EU:n jäsenvaltioiden talouksien moitteettomalle toiminnalle.

Kuukausikatsauksen tässä numerossa on vakioartikkelin lisäksi kaksi muuta artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa kuvataan ja tulkitaan rahan määrän kehitystä euroalueella vuoden 2004 puolivälistä alkaen. Toisessa artikkelissa luodaan katsaus keskeisiin rakenteellisiin tekijöihin ja viimeaikaiseen talouskehitykseen tärkeimmissä öljynviejämaissa.